galleriat.net
Taidesalonki - Konstsalongen
EEVA-LIISA ISOMAA - Lokakuun tuuli - Oktobervind

7.10.2006 - 7.11.2006

Halusin rakentaa nyttelyni intiimiin, huoneistomaiseen tilaan. Aika kuljettaa maisemaa ja runokirjan avatut sivut kertautuvat ja muuttuvat hitaasti. Runot ja maisemat ovat auki, itsenään, mutta samalla kerrostuksellisia ja muuttuvia, ajan ja  elämän uudelleen tulkitsemia. Minulle maisema on aina ollut teosten lähtökohta. Katson maisemaa sisäänpäin, maisema muuttuu ajatukseksi tai hetkeksi. Runojen yksityisyys, hiljaisuus, läheisyys kertovat paikasta, sisäisestä tilasta tai hetkestä irrationaalisesti ja vapaasti. Tiivistynyt hetki, suodatettu aika, kausaliteetin rikkoutuminen; sanat avaavat tutun oven. Installaation runot keskitilassa ovat runokirjasta, jonka ostin seitsemäntoista ikäisenä. Myös muut näyttelyn runot ovat kulkeneet mukanani pitkään.

Minua kiinnostaa maiseman ja paikan herättämä muisti ja muistot. Maiseman metamorfoosi, jossa todelliset paikat ja tilat heijastavat toisia paikkoja ja muistoja. Toiset maisemat liimautuvat todellisten paikkojen päälle. Kunnes muutos on tapahtunut, uusi maisema kantaa muistoja.

Juhlistan näyttelyllä 50-vuotispäivääni
Avajaiset 7.10. klo 14-18

Runoteokset:
Fernando Pessoa: Hetkien vaellus
Dylan Thomas: Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan
Pablo Neruda: Andien mainingit


Oktobervind

Jag ville bygga upp min utställning i ett intimt lägenhetsliknande utrymme. Tide förflyttar landskapet, diktverkets öppna sidor upprepas och förändras långsamt. Dikterna ochnlandskapen är öppna, de är sig själva, men samtidigt lagrande och föränderliga, återtolkade av tiden och livet. Landskapet har alltid varit utgångspunkten för mina arbeten Jag ser på landskapet inåt, landskapet förändras till en tanke eller ett ögonblick. Dikternas privata natur, tystnaden, närheten berättar om en plats, ett inre rum eller om ögonblicket fritt och irrationekkt. Det komprimerade ögonblicket, den filtrerade tiden, kausalitetens sönderfall; orden öppnar en bekant dörr. Installationens dikter i mittrummet är ur en diktbok jag köpte när jag var sjutton. Även de andra dikterna har följt m mig länge.

Jag är intresserad av minnet och minnesbilder som ett landskap och en plats väcker till liv. Landskapets metamorfos i vilken existerande platser och rum speglar andra platser och minnen. Andra landskap fäster sig på befintliga platser. Tillks förändringen skett, ett nytt landskapbär på ,imnnen.

Jag  firar min 50-årsdag med utställningen
Vernissage 7.10. kl 14-18

Diktverk:
Fernando Pessoa
Dylan Thomas
Pablo Neruda

 

taidesalonki/t_neljä_mod.jpg
» Teokset