YRJÖ EDELMANN
MAALAUKSIA JA GRAFIIKKAA
26.2.-23.3.2003

"Suomalaissyntyinen taidemaalari Yrjö Edelmann on ammentanut aiheensa paketeista ja paperista jo yli kaksikymmentäviisi vuotta. Hän asuu Ruotsissa ja on maan tunnetuimpia ja arvostetuimpia taiteilijoita. Kymmenen vuotta sitten hänestä tuli "Absolut-taiteilija", kun hänen maalaamansa paperiin kääritty Absolut-vodkapullo levisi mainoksena ympäri maailmaa. Viime syksynä hänen kahdesta maalauksestaan tehtiin Ruotsissa valtakunnallinen postimerkki. Taidokkaat teokset syntyvät Tukholman ulkopuolella sijaitsevassa valoisassa ateljeekodissa."

"Taiteilijan ateljeessa puisessa maalaustelineessä on työ, joka on enää muutamaa yksityiskohtaa vailla. Siinä sininen paketti on sidottu vahvalla narulla. Edelmann nauttii voidessaan leikkiä yleisönsä kanssa silmänkääntötemppuja. Näyttelyvieraat yrittävät jatkuvasti raottaa pakettien sisältöä esimerkiksi raaputtamalla palasen pakkausteippiä pois tai avaamalla narun. Usein vasta viime hetkellä he tajuavat paketin maalatuksi kankaalle. Monta kertaa maalaukset ovat joutuneet taiteilijan korjattaviksi yleisön aiheuttamien vaurioiden vuoksi.

Edelmann ei vain maalaa näköispaketteja, vaan hän myös leikkaa pohjakankaan paketin muotoon, jolloin harhautus vain vahvistuu. Galleria Brondan galleristi Kaisu Rehbinder kertoo erään asiakkaan epäröineen öljyvärityön ostoa, koska pelkäsi rypistetyn paperin keräävän pölyä. ensimmäisissä Yrjö Edelmannin näyttelyissä gallerian seinälle täytyi kirjoittaa varoitus "Katso - älä koske".

Harhautetuksi on joutunut myös Ruotsin kuningattaren Silvian äiti, joka ihmetteli, milloin hänen tyttärensä poistaa suojapaperin ostamansa Yrjö Edelmannin maalauksen ympäriltä.

Mutta mitä on kääreiden sisällä, pohtii Edelmannin taiteen yleisö. Syvimpiä tuntojani, kertoo tekijä.

- Valkoisiin paketteihin olen kätkenyt lapsuuteni muistoja, muistista löytyy kiukkua ja punaista rakkautta. Pastellin sävyisillä teoksilla kuvataan kevään niittyjä, sinisillä taas seesteisyyttä."

"Yrjö Edelmann syntyi 1941 Suomessa, mutta kasvoi Ruotsissa, jonne hän muutti yhdeksänvuotiaana. Kun perheen isä muutti takaisin Suomeen, äiti jäi Yrjön kanssa Tukholmaan, jossa hän elätti heidät kirjansitojana. Nuori Yrjö halusi helpottaa äidin taloudellista tilannetta myymällä piirtämiään kuvia naistenlehdille. Piirtäminen oli aina kiinnostanut Yrjöä, niinpä hän peruskoulun lopetettuaan haki ja sai paikan retusoijana Åhlen & Åkerlundilla. Yrityksessä huomattiin pian hänen lahjakkuutensa, ja 16-vuotiaana Edelmann sai paikan piirustusosastolta. Iltaisin hän opiskeli piirustusta Konstfackissa. Hänen kuvituksensa levisivät laajalle Veckorevyn ja Damernas Världin välityksellä.

Vuonna 1967 Edelmann lähetettiin New Yorkiin tutustumaan amerikkalaiseen lehtikuvitukseen. Kaupungin taide-elämä teki häneen lähtemättömän vaikutuksen ja herätti haaveen vapaan taiteilijan urasta. Kuitenkin myös työelämän menestys kiehtoi Edelmannia, ja hän solmi sopimuksen kustannusosakeyhtiö Bonnierin kanssa. Muutaman vuoden kuluttua Edelmann otti lomaa ja päätti omistautua taiteelle. Vuonna 1973 hän sai näyttelyn galleria Löwenadlerille Tukholmaan. Hyvien arvostelujen ansiosta muutkin galleriat kiinnostuivat lahjakkaasta uudesta taiteilijasta.

- Löysin oman tyylini 1976. maalasin taivasta erääseen teokseeni ja huomasin edessäni valkoisen A4-kokoisen paperin, jonka olin aikaisemmin rypistänyt pois heitettäväksi. Revin paperista pilven, pienen valkoisen paperinpalan, jonka teippasin maalaukseen, Edelmann kertoo.

Kun hänen paperikollaasinsa ja maalauksensa vietiin Galleria Legerille Malmöön, oli menestys taattu. Näyttelyn myötä Yrjö Edelmann kohtasi Lillian Heidenbergin, jonka galleria on keskeinen New Yorkin taidemaailmassa. Heidenberg pyysi taiteilijalta yksityisnäyttelyä ja ryhtyi tämän agentiksi Yhdysvalloissa.

Helsingin keskustassa sijaitseva Galleria Bronda on esitellyt Yrjö Edelmannin töitä vuodesta 1983; helmikuussa avautuva näyttely on jo yhdeksäs. Bronda on näytellyt tärkeää osaa myös taiteilijan yksityiselämässä, sillä siellä näyttelynsä avajaisissa hän kohtasi tulevan vaimonsa Airan. Tapaaminen oli rakkautta ensisilmäyksellä."

Teksti on otteita Glorian koti -lehdessä nro 42-43 2003 julkaistusta artikkelista.
Kirjoittaja Irene Wichman.