takaisin taiteilijaluetteloon
Petri Hytönen
Itseanalyysi

Tarve kartoittaa tekemistäni n. 10 vuoden ajalta syntyi pari kolme vuotta sitten. Olen esitellyt kuviani työhuoneella, vetäessäni erilaisia maalaus/piirustuskursseja oppilaille, tehdessäni esittelyaineistoa erilaisia juryjä, apurahoja, näyttelyn järjestäjiä ja julkaisuja varten. Välitön hyöty ei ole muotoutunut tajuntaani päällimmäiseksi motiiviksi vaan ennen kaikkea selkeämpi kuva jo tehdyistä kuvista uusien kuvien synnyttäjänä. Omien töiden esittely ei tietenkään aina innosta esiteltävää suurenmoiseen kuva-analyysiin, mutta aina välillä saan juuri sen tarvittavan örähdyksen, ilmeen, eleen, kysymyksen, analyysin, uuden näkökulman jota ilman en olisi maalannut/piirtänyt monia itselleni tärkeitä kuvia. Varmaankin yhtä tärkeä puoli kuvien esittelemisessä on se ihastus, jonka joskus joku kuva saa. Sitä ilman ei maalaminen maistuisi yhtä makealta…

Näiden noin kymmenen vuoden aikana olen edennyt itse maalausprosessissa vapaasta hetkellisemmästä tekemisestä kohti teemallisempaa, karsitumpaa ja zoomatumpaa kuvamaailmaa. Jopa niin että välillä huomaan puhuvanikin karsitummin. 1988-1999 tekniikat vaihtelivat rasvaisista rasvattomiin, sekatekniikoiden ja kollaasin kautta kohti materiaalina karsituinta – vesiväriä. 1993-99 olen yhä harvemmin päästänyt puheryöppyä valloilleen eri tekniikoiden muodossa vaan pysynyt perin uskollisena vesivärille. Toki tämänaikaisten hiljaisuus-kuvien laveeraaminen on tulos/seuraus paljon kertovimpien kuvien tekemiselle esimerkkeinä päällekkäiset ja sarjalliset kuvat.

Kuvieni aiheet ja lähtökohdat ovat läheltä. Fyysisestä lähiympäristöstä henkisiin hetkiin. No ehkä töiden nimet kertovat enemmän: "…palaan unesta-palaan…", "lihatiski", "häpeä ja hiljaisuus verhonkin takana", "ruotsalaista leirintäaluerakkautta", "hetken hiljaisuus", "hengenpelastaja vaiko Frankenstein", "mistä tulet-minne menet", "kultu kylvyssä minua ajatellen", "mä katseen luon ylös…", "lentopusu", "hitaan hurma", "suviyön mököttäjät", "eka kertaa kolmesta metristä huhtikuun lopulla…" jne… Kuvillani siis on yleensä nimi.